Mihin dimut menevät töihin?

Ala on todella monipuolinen, joten myös työpaikkoja on moneen lähtöön. Opiskelu painottuu työelämälähtöisyyteen ja opintojen aikana pääsetkin verkostoitumaan alalla toimivien yritysten kanssa erilaisissa projekteissa sekä työharjoittelussa. Tällä alalla riittää töitä!

Tutustu yleisimpiin työnimikkeisiin lisää alta. Koulutuksemme on todella laaja, joten tässä vain muutama mahdollisesta tulevasta työnimikkeestäsi. Myös oman yrityksen perustaminen on alalla yleistä, silloin voit tehdä vaikka näitä kaikkia tai valita juuri sen, missä itse olet parhaimmillasi.

Sinun ei kuitenkaan vielä tarvitse tietää, mikä olisi juuri sinun juttusi, dimuna pääset kokeilemaan kaikkea!

Mitä valmistumisen jälkeen?

Simo UX-designer @ Kisko labs Opinnot Metropoliassa 2013-2017

“Alalla ei pärjää, jos kokee että on valmis, kun tulee koulunpenkiltä.” – Opiskelu antaa avaimet uuden oppimiseen

Mikael
Developer, designer, co-founder @ Evermade
Opinnot Metropoliassa 2009-2011

”Tekemällä kehittyy. Unohda kaikki muu.”

Nina
UI/UX-designer @ Lamia
Opinnot Metropoliassa 2014–2018

”Mitä enemmän on valmis laittamaan itseään likoon jo opiskeluaikana, sitä enemmän aukeaa myös uusia mahdollisuuksia.”

– Mulla on käynyt mieletön tuuri! Olen päässyt työpaikkaan, jossa saa vastuuta, jossa huolehditaan työntekijöistä ja joka toimii monelle myös urahautomona. Meiltä on lähtenyt väkeä esimerkiksi AirBnb:lle ja Smartumille.

Simo Virtasen työhön Kisko Labsilla kuuluu myyntiä, markkinointia ja projektinhallintaa.

"Teen asiakkaiden kanssa projekteja ja suunnittelen käyttöliittymiä, välillä teen esimerkiksi Adwords-mainontaa. Työni on monipuolista, mutta joillekin digiviestinnästä valmistuneille riittää, että on spesialisti yhdessä asiassa."

Tiimipelaamisen taito on Simon mukaan kaikille valmistuneille tärkeää, sillä koko projektitiimi kommunikoi asiakkaan kanssa.

Simo kertoo työskennelleensä opiskeluaikoinaan myös asiakaspalvelussa Kannelmäen Prisman kassalla.

– Kokemus erilaisilta aloilta auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia nykyisessäkin työssä.

Lopputyönään digipaaston vaikutusta arkeen tutkinut Simo lähti koulusta oikeastaan jo jouluna 2015, kun työharjoittelu alkoi.

– Pääsin junior front end -kehittäjäksi 70 henkilöä työllistävään taloon, joka tuotti verkkokauppa-alustoja. Yritys myytiin toisena työpäivänäni Tiedolle ja ehkä siksi jäin aika yksin tekemisen kanssa. Simo haki toiseen harjoitteluun Kisko Labsille, jossa työskentelee nykyisin 17 henkeä.

– Alkuun tein asiakasprojektien tukena wireframe-malleja ja kohta autoin myyntiä kirjoittamaan copya tarjouksiin. Myöhemmin siirryin asiakashankintaan.

Rovaniemen maalaiskunnassa varttuneella Simolla oli pitkä matka kavereiden luo, joten hän on aina istunut koneen ääressä. Vuonna 2009 Simo muutti Helsinkiin ja löysi yliopistosta puheviestinnän ja tietojenkäsittelytieteen.

"Hyvä kaverini keksi kuitenkin digitaalisen viestinnän Metropoliasta ja sen käyttäjälähtöisyys kiinnosti, siinä on sopivasti yläpilveä."

Digitaalisen viestinnän opiskelu antaa Simon mukaan mahdollisuuden tutustua kenttään ja kokeilla.

– Annetaan avaimet, mutta itse on opittava ja ja otettava selvää teknologioista. Minulle asia aukesi vasta ekassa projektissa, joka käsitteli suuren mediayrityksen sosiaaliseen mediaan perustuvaa tapahtumasuosittelua ja uutistenjakoa somessa.

Opiskelu sopii periaatteessa kenelle vain.

– Ei tarvitse osata koodata, mutta pitää olla oma-aloitteisuutta, aitoa kiinnostusta alaan ja valmiuksia opiskella. Isoin haaste on oman polun löytäminen, mitä mä haluan tehdä.

UX designerin arki tuntuu Simosta jatkumolta opinnoille, työ on jatkuvaa oppimaan oppimista.

– Alalla ei pärjää, jos kokee että on valmis, kun tulee koulunpenkiltä, hän toteaa.

Entä tulevaisuudessa? Simon mukaan perinteiset liiketoiminta-alat kuten rakentaminen alkavat vasta herätä digitalisaatioon. Sen jälkeen jossain vaiheessa alkavat koneoppimisen ja tekoälyn haasteet.

– Kaikille aloille tulee kuitenkin digitaalisia komponentteja ja se työllistää yhä enemmän. Vauhti ei ainakaan hidastu.

Koulutus ei merkitse Mikael Toiviolle pelkästään osaamista vaan myös sosiaalista kulmaa.

"Löysin yrityskumppanin ja koulu antoi sosiaalisena ympäristönä paljon. Ne, jotka istuivat koulussa vieressä, ovat nykyään töissä eri paikoissa ja se avaa ovia moneen suuntaan."

Koodausta ikänsä harrastanut Mikael sai digitaalisen viestinnän koulutuksen kautta kontakteja ja uudenlaisia keskusteluyhteyksiä.

Ensimmäisenä ja toisena vuonna Mikael opiskeli Metropoliassa tiiviisti.

– Alkuvuosina pystyin vielä keskittymään kouluun. Olin tehnyt asiakkaiden kanssa töitä jo pitkään yksinyrittäjänä. Kolmantena vuonna yritykseni vakavoitui ja alkoi vaatia kaiken aikani. Vuosien kuluessa Evermade on kasvanut vanhempieni kellarista 30-henkiseksi porukaksi, enkä ole vieläkään valmistunut. Harmittaahan se.

Oppilailla, jotka päätyvät digiviestintään on laaja osaamisalue.

"Koodaaminen, graafinen suunnittelu tai valokuvaus ovat vain työkaluja. Niillä on hyvä saada jalkaa oven väliin."

Yritykset tykkäävät moniosaajista ja digiviestinnän opiskelijoilla on hyvät lähtökohdat saada laaja ymmärrys eri asioista. Taitavat moniosaajat ovat arvokkaita ja monet yritykset tuntuvat etsivän sellaisia.

Mikaelin oma innostus suunnitteluun ja koodaamiseen lähti tarpeesta saada sponsoreita ja näkyvyyttä joukkueelle, jossa hän pelasi tietokonepelejä.

– Vuosi oli 1999 ja pelasimme pelejä tosissamme. Halusimme päästä turnauksiin ulkomaille, mutta sitä varten tarvitsimme rahallista tukea, eli sponsoreita. Ainut tapa saada sponsoreita oli luoda näkyvyyttä heille. Tarvitsimme siis nettisivut. Kukaan meistä ei ollut tehnyt nettisivuja, joten päätin ottaa haasteen vastaan. Kun sivut julkaistiin sain hyvää palautetta, verkkosivuista tykättiin ja positiivinen matka alkoi. Aina kun tein uusia sivustoja, tuli lisää hyvää palautetta

– kierre jatkui. Sponsoreita tuli ja ulkomaille päästiin. Voitte vain kuvitella, miten motivoivaa ja miten suurelta se tuntui pienelle miehelle.

Mikael päätti hakea opiskelemaan digitaalista viestintää, jossa kävi ilmi, että kymmenen vuoden harrastaminen olikin tehnyt tehtävänsä. Monet asiat koulussa olivat jo tuttua kauraa.

Oppimiskykyä Mikael pohtii nykyään tarkkaan, kun Evermadelle rekrytoidaan uutta väkeä.

"Jo muutamassa viikossa näkee trendin, kuinka nopeasti uusi ihminen oppii. Jos oppii nopeasti, tulee taitavaksi."

– Ei tarvitse olla superstara, että yritykset kiinnostuu. Jos sulla on jalat maassa ja opit nopeasti, niin oot kuumaa tavaraa.

Työelämässä tarvitaan myös tehokkuutta.

– Ilman tehokkuutta ei pääse tekemään maGeita asioita. Esimerkiksi suunnittelussa on olennaista, ettei käytetä aikaa vääriin asioihin. Valitettavasti budjetit ja resursointi on aina osa työtä. Se on samalla uhka, kuin myös mahdollisuus.

Kannattaa tehdä tehokkaasti ja hyvää jälkeä, Mikael summaa.

"Siihen pääsee vain harjoittelemalla paljon."

Nina Leppänen aloitti työt UI/UX Designerina digitaalisia palveluratkaisuja tarjoavalla Lamialla jo ennen valmistumistaan. Yritys on erikoistunut verkkokaupparatkaisuihin ja UI/UX designerina hän onkin päässyt työssään mukaan monenlaisiin työprosesseihin ja työskentelemään eri sidosryhmien kanssa. Hänen työhönsä kuuluu esimerkiksi palvelumuotoilua, käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelua, brändisuunnittelua sekä projektinhallintaa ja workshoppien fasilitointia.

"On ihan mahtavaa olla mukana nopeasti kasvavassa yrityksessä, jossa digitaaliset ratkaisut toteutetaan alusta loppuun talon sisällä. Tällöin designerina pääsee suunnittelemaan entistä monipuolisempia ja haastavampia projekteja sekä näkemään kuinka suunnittelutyö muuntautuu valmiiksi toimivaksi digitaaliseksi tuotteeksi."

Verkkokaupan suunnittelu on laaja-alaista, joten myös designerin on oltava perillä sekä teknologioista että järjestelmistä kuin myös digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen menetelmistä.

– Työssäni erityisen tärkeää on tuntea asiakkaan kohderyhmä ja liiketoiminta, jotta voimme räätälöidä juuri asiakkaan tarpeisiin sopivia palveluita. Muita mittareita onnistumiselle ovat esimerkiksi asiakasyrityksen konversion kasvattaminen ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen.

Nina ei päätynyt digitaalisen viestinnän opiskelijaksi suorinta tietä. Hän suoritti muun muassa kuvallisen viestinnän ja graafisen suunnittelun sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnot ja pääsi Laurea ammattikorkeakouluun opiskelemaan palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmaan.

– Se ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta jutulta, sillä olin kiinnostuneempi ohjelmoinnista ja web-suunnittelusta.

Ninan kaveri vinkkasi tutustumaan Metropolian digitaalisen viestinnän koulutusohjelmaan.

"Se kolahti heti ja seuraavana vuonna päätinkin hakea digitaaliseen viestintään. Se on enemmän tätä päivää ja ajattelin, että pystyisin näin vaikuttamaan omaan tulevaan roolini työelämässä ja tekemään sitä, mistä olen aidosti kiinnostunut."

Nina kannustaa pitämään silmät auki ja hakemaan mukaan erilaisiin projekteihin jo opiskeluaikana. Paitsi kokemusta, niistä voi saada myös opintopisteitä.

– Tein freelance-projekteja opiskelujeni ohella sekä työskentelin Metropolialle aluksi AD:na Metropolian kulttuurituotannon linjan projektissa, joka tehtiin yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. Myöhemmin pääsin suunnittelemaan Metropolian kulttuurituottajien verkkomedia Taajuudelle uutta verkkosivustoa ja visuaalista ilmettä. Sen jälkeen jatkoin Taajuuden web-masterina päivittäen ja ylläpidin Taajuuden sivustoa. Suosittelen tutustumaan myös Metropolian tarjoamiin oman opetussuunnitelman ulkopuolisiin projekteihin, sillä niiden kautta pääsee tekemään mielenkiintoisia yhteistyöprojekteja muiden linjojen opiskelijoiden kanssa.

Projektikurssit olivat Ninan mukaan opiskelussa mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä, sillä niissä pääsi kokeilemaan uusia tehtäviä ja ottamaan uusia rooleja, mutta myös liikkumaan pois omalta mukavuusalueelta. Koulutusohjelma tarjosi nykyaikaiset työkalut ja opiskelumenetelmät, mikä teki opiskelusta ja tiimityöskentelystä motivoivaa ja hauskaa.

"Opiskelu mukautuu työelämään ja vastaa aika samaa kaavaa, miten projekteja tehdään myös työelämässä."

Opiskelusta voi Ninan mukaan saada niin paljon kuin on itse valmis laittamaan koulunkäyntiin.

– Jos tietää mitä haluaa tehdä, pystyy opintoja painottamaan aika pitkälle sen mukaan. Minua kiinnosti erityisesti UI- ja visuaalinen suunnittelu, joten hakeuduin usein projekteissa vastamaan esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelusta ja siten kehittämään omia vahvuuksiani.

Hyvä lisä opintoihin löytyi opiskelijavaihdosta Italiaan. Nina opiskeli lukuvuoden 2016-2017 Milanon kuvataideakatemiassa Graphic Design and Art Direction -koulutusohjelmassa pääaineenaan Brand Design.

"Ihan mieletön vaihtovuosi, suosittelen ehdottomasti harkitsemaan opiskelijavaihtoa ulkomailla!"

Vaihtovuosi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää omaa osaamistaan, tutustua paikalliseen kulttuurin sekä ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.

Ninan mukaan digitaalisen viestinnän koulutusohjelma tarjoaa yleissivistävän ja kattavan perustan alan työtehtäviin aina ohjelmoinnista markkinointiin. Opetussuunnitelma on hyvin monipuolinen, jolloin myös on helpompi kokeilla eri työtehtäviä, löytää omat intressit sekä muotoilla omaa tulevaa ammatinkuvaa jo opiskelujen aikana.

– Jos on kiinnostusta alaan, niin reippaasti vaan hakemaan! Opiskelujen aikana muotoutuu kyllä, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä.