Hae meille opiskelemaan kevään 2021 yhteishaussa!

Kiinnostuitko alasta? Löydät meidät kevään yhteishausta!

Sitä odotellessa voit tutustua edellisten vuosien ennakkotehtäviin tai lukea kokemuksia pääsykokeista.

SEURAAVA YHTEISHAKU
KEVÄÄLLÄ 2021

Löydät meidät Opintopolusta “Metropolia: Muotoilija (AMK)” alta.

Vanhat ennakkotehtävät

2020

2019

2017

2016

Metropolia Hakijapalvelut

Hakijapalvelut – kun kaipaat apua hakuprosessiin liittyvissä kysymyksissä!

Hakijapalvelut on pääasiallinen kanava, josta saat apua kaikissa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Hakijapalveluiden puhelinpalvelu ruuhkautuu usein yhteishaun aikana, mutta sähköposteihin vastataan yleensä nopeasti.

hakijapalvelut@metropolia.fi
puh. 09 7424 5100

Kokemuksia pääsykokeista

Elviira

Juuso

Olen aikaisemmin opiskellut fysioterapeutiksi ja tehnyt sitä 9 vuotta. Lisäksi olen toiminut laulaja-lauluntekijänä. Tunsin tulleeni molempien urien kanssa jonkinlaiseen pisteeseen, jossa en voi jatkaa aiemmalla tavalla ja jotain muutosta on tehtävä. Koin, etten ole vielä löytänyt ammattia, jossa voisin tarpeeksi hyvin hyödyntää vahvuuksiani. Digitaalinen ala kiinnosti, koska olen aina kokenut että tietokoneiden kanssa työskentely ja digitaaliset ympäristöt luonnistuvat minulle suhteellisen helposti, ja halusin myös työn, jossa on mahdollista työskennellä etänä. Ajatuksena oli myös, että voisin halutessani yhdistää aiemman työkokemukseni uuteen opiskeluun.

Ennakkotehtävänä oli suunnitella äänestyssovelluksen näkymä. Se oli täysin uutta asiaa minulle, ja koin tehtävän innostavana. Ensin aioin tehdä tehtävän käsin piirtämällä, mutta viime tingassa ennen palautusta päätinkin tehdä tehtävän koneella. En ollut koskaan käyttänyt piirto- tai grafiikkaohjelmia, niinpä opettelin tehtävää tehdessä käyttämään Sketch-vektorieditoria, joka osoittautui hyödylliseksi työkaluksi. Jälkeenpäin olen kuullut sen olevan ammattilaistenkin hyödyntämä työkalu, jolle on tullut myös koulussa käyttöä.

Hain digitaalisen viestinnän koulutusohjelmaan ensimmäisen kerran jo 2018, jolloin jäin toiselle varasijalle. Kokeissa oli tuolloin koodaustehtävä, joka taisi mennä aikalailla penkin alle, koska minulla ei ollut siitä minkäänlaista kokemusta etukäteen. Siitä sisuuntueena menin seuraavana talvena kansanopiston koodauskurssille. Tavoitteenani oli selvittää, voisinko ylipäätään innostua koodaamisesta, ja toisaalta hankkia mahdollisesti hyödyllistä taitoa tulevaa pääsykoetta ja alaa varten. Koin koodaamisen innostavaksi vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi ristisanatehtävät tai muut ongelmanratkaisutehtävät. Kurssista oli hyötyä, sillä seuraavassa pääsykokeessa sattui olemaan myös koodaustehtävä ja koodaamiseen liittyvä esitelmä, ja tällä kertaa tiesin jo mitä teen. Koodaustehtävä oli haastavampi kuin edellisenä vuonna, mutta taitoni olivat paremmalla tasolla kuin edellisellä kerralla.

Pääsykokeissa oli koodaustehtävän ja esitelmän lisäksi opettajien haastattelu sekä essee. Minulla oli hyvä tuuri, kun satuin olemaan ensimmäisenä haastattelu- ja esitelmävuorossa, ja loppupäivän sain rauhassa keskittyä muihin tehtäviin. Esitelmä jännitti, ja siihen varattu viisiminuuttinen meni todella nopeasti, mutta tehtävän jälkeen opettajat kiittelivät sen menneen hyvin. Eniten käytin aikaa koodaamiseen, koska sen koin haastavammaksi ja työläimmäksi. Esseen kirjoittamisen jätin viimeiseksi, koska koin sen olevan helpoin tai ainakin tutuin tehtävämuoto. Käytin tehtävien tekemiseen lähes koko annetun ajan. Muistan kun päivän aikana tutoropiskelijat kävivät huolehtivaisesti muistuttamassa taukojen pitämisestä ja syömisestä, mikä oli kiva juttu - en olisi ehkä malttanut pitää taukoa jos ei olisi muistutettu, vaan olisin tahkonut pääni jumiin. Pääsykokeessa oli lupa tehdä yhteistyötä toisten hakijoiden kanssa tai vaikka kilauttaa kaverille, mutta tein tehtävät itsenäisesti, sillä tiukassa paikassa ja tuntemattomien ihmisten keskellä koin sen olevan minulle paras selviytymiskeino. Koin pärjääväni tehtävien kanssa kuitenkin itsekseni, joten en kokenut tarpeelliseksi mennä pyytämään apua. Varmasti, jos olisin kokenut valtavan epätoivon hetken, olisin pyytänyt apua joltakin, joka vaikuttaisi tietävän mitä tekee.

Tuleville hakijoille sanoisin neuvoksi, että vaikket ihan tietäisi mistä digitaalisessa muotoilussa oikein on kysymys, ja vaikka sinulla ei ole osaamista alasta ennestään, mutta jokin siinä vaan kiinnostaa, niin kannattaa hakea kouluun - eiköhän se tässä neljän vuoden aikana ala selvitä. ;) Mikäli pääsykokeessa on haastattelu, kannattaa etukäteen perehtyä koulutuksen opetussuunnitelmaan ja miettiä, mitkä kurssit tai aihealueet erityisesti kiinnostaa juuri sinua, jolloin on helppoa ilmaista haastattelijoille miksi juuri sinut olisi syytä valita kouluun.

Olen aina halunnut opiskella jotain suunnitteluun liittyvää ja olinkin hakenut kolmesti opiskelemaan maantiedettä, tavoitteenani erikoistua kaupunkisuunnitteluun. Monet epäonnistuneet pääsykokeet kuitenkin kertoivat minulle, että kannattaakin hakeutua alalle, missä jatkuvan pänttäämisen sijaan voin tehdä asioita itse.
Löysin digitaalisen muotoilun vasta saman vuoden talvella kun haku pidettiin. En ollut ikinä kuullut alasta, mutta heti kun sain siitä selvää, tuntui että tämä on minun juttuni. Minulla ei ollut mitään kokemusta koodaamisesta tai tietokoneohjelmista, mutta hieman visuaalista taustaa löytyi.

Ennakkotehtävänä oli suunnitella kuvitteellisen valtion äänestysapplikaatiolle kaksi käyttöliittymänäkymää; äänestysnäkymä ja tulosnäkymä. Tehtävänannossa oli lista asioista, mitä applikaatiolla piti pystyä tehdä mm. seurata tuloksia tai lukea eri puolueista.
Toteutustapa oli tietokoneella tai piirtämällä. En osannut käyttää tietokone-ohjelmia, joten hoidin homman piirtämällä. Istuin viikkoja kirjastossa ideoimassa paperille millainen applikaatio on kaikista selkein, millaisia värejä käytän ja miten täyttäisin kaikki vaaditut kriteerit.
Kutsu pääsykokeisiin oli itselleni yllätys. Sen yhteydessä oli tehtävänä tutustua CSS-grid layouttiin ja pitää siitä opettajille viiden minuutin esitelmä pääsykokeissa. Ensimmäinen ajatukseni kun googlasin “css-grid layout” oli että “Mikä v**** tämä on?”

Pääsykokeet kestivät klo. 9-16 ja sen aikana piti tehdä kolme tehtävää:
Kirjoitustehtävä suunnittelun etiikasta, koodaustehtävä ja esitelmä/haastattelu.
Pääsykokeiden luonne yllätti minut suuresti, mutta positiivisella tavalla.
Koetilaisuus oli ns. vapaa, sillä saimme käyttää Googlea, Youtubea yms. apunamme, sekä saimme tehdä yhteistyötä muiden hakijoiden kanssa jos niin halusi, kunhan tehtävät palautti klo 16 mennessä.

En ollut tarkastellut aikaisempia pääsykokeita, joten koodaustehtävästä muodostui suurin ongelmani. Tehtävänä oli koodata kuvan mukainen verkkosivu käyttäen CSS- grid layouttia. Kysyin kahdelta edessäni istuneelta hakijalta, että ovatko he koodanneet aikaisemmin, sillä minä en ole. Saamani vastaus oli: “tietenkin?”
Päätin kuitenkin yrittää, sillä pienistäkin onnistuneista asioista sai pisteitä tässä tehtävässä. Katsoin Youtubesta aloittelijan tutoriaalin ja pienellä avustuksella sain sivun “valmiiksi”, mutta eihän se ollut edes lähellä sitä mitä sen olisi pitänyt olla.

Kirjoitustehtävä piti kirjoittaa annetun aineiston perusteella, mikä kertoi suunnittelun etiikasta. Aihe oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja olen aina pitänyt kirjoittamisesta, joten esseestä tuli mielestäni hyvä.
Kaikista jännittävin osa pääsykokeissa oli kuitenkin esitelmän pitäminen opettajille. Olin onneksi harjoitellut esseeni puhumista niin paljon, että se meni loppujen lopuksi kohtalaisen hyvin ja sain asiani kerrottua alle annetun aikamääreen. Haastattelu pidettiin esitelmän yhteydessä ja se sujui itselläni kaikista parhaiten.

Opin, että alalla tiedonhakutaito on tärkeässä osassa opintoja. Vinkkinä tulevalle hakijalle antaisin sen, että tutustu aikaisempiin kokeisiin ja yritä opiskella edes jonkinlaiset perusteet verkkosivujen tekemisestä (toisin kuin minä tein). Itsensä ilmaisemisen taito on myös tärkeä valtti pääsykokeissa, sitä tarvitaan alalla joka päivä. Positiivisella mielellä mennään pitkälle!